Sami
Ilves-reittiä lähdin ajelemaan kesääillan iloksi. ,Riutan jälkeen asfalttitietä pätkä ja sitten Ilves-reittiä 8.7 km kohdalta. Aluksi tässä mennään metsätietä, mutta sitten n 10 km kohdalla alkaa vaikeasti ajettava polku varsinkin tähän vuoden aikaan, kun heinä kukoistaa. 12 km kohdalla sekoilin reitistä, kun oikea reitti jatkui kaseikkoon ja oli vaikeasti havaittavissa. Ilman karttaa tuonen ei muutenkaan kannata lähteä! Täsä on pellon ylitystä lukuunottamatta 1,5 km karseeta taivalta heinikossa ja vattupuskissa, reittiäkäään ei tahdo maastossa puskien alta ja seasta nähdä. Keväällä on varmasti toisenlainen tilanne, mutta täysin kantohommiksi meni. En suosittele edes jalkapatikkalaisille tätä pätkää kesäaikaan!
13,5 - 15 km mukavia metsäteitä, sitten alkaa vaikempi metsäpolku, jossa piti myös kantaa pyörää, mutta metsää eikä pusikkoa.. n 16 km kohdalta alkaa sitten metsä- ja hiekkatiet ja pikataival aina 20 km asti,. Tässä kohtaa Ilves-reitti lähtee kärrytieltä hakkuukaseikkoon, eikä aukolla meinää reittiä nähdä. Ei puhettakaan, että voisi ajaa. Sittten aukon jälkeen alkaa pikkuinen polku, joka vähitellen paranee. väli 21-23,5 km mukavaa ajettavaa. Tässä kohtaa käännyin pois Ilves-reitiltä ja ajelin metsäteitä ja pätkän ihan autotieta. 26-30 km metsäteitä, välillä on vähän ilkeän isokokoista sepeliä, mutta vauhdikasta ajettavaa. Alkuperäinen ajatus oli, että 30.7 km ja pikkulammen kohdallla nousen mäkeä ylös metsätielle ja ajan sitä lampien välistä ja palaan takasin 33,5 km kohdalle nyt ajamaani reittiä. Mutta alkoi tulla pimeä, väsy ja kylmä, niin ajoin koko loppumatkan vaiuhdikkaita hiekkateitä. Muuten tää on mukava lenkki, mutta noille kaseikkoisille kohdille kannattaa etsiä vaihtoehtoinen reitti ellei nauti fillarin kantamisesta pusikoissa.
Kommentit