Poroeno - Raittijärvi - Saarikoski

Tämä on suomalaisen maastopyörävaelluksen klassikkoreitti - näköaloiltaan upea pisto maan ainoaan tiettömään kylään ja erämaan ytimeen. Valitettavasti Raittijärven kylätie ei ole helppo.

Selostan reitin Käsivarrentieltä alkaen. Saarikoskelta ensimmäiset sata metriä on sorastettu, mutta sitten alkaa parin kolmen kilometrin vaikea osuus - kiviä, mutaa ja jyrkkiä töytäreitä. Ensimmäisten pitkosten jälkeen helpottaa, ja Namakkajoen reuna Nammakkan porokylään asti on melko helppoa ja osin pitkostettua.

Nammakan jälkeen alkaa vaativa, kivinen ja märkä, vain osin pitkostettu nousu tunturiin. Huipputasangollakaan ei kovin paljon helpota - ura kuivuu kyllä, mutta on kivinen ja epätasainen. Sitten lasketaan, ja noustaan taas, pitkästi ja loivasti. Paljon ajettu ura kulkee Buoiddesoaivin ja Rahpesoaivin kuivia reunoja. Lasku Raittijärvelle on pitkä ja hauska, ja suo hyvin pitkostettu.

Rommaenon kahlaus Raittijärven kohdalla on korkean veden aikaan vaativa lähinnä pohjan isojen kivien takia, mutta kun seuraa mönkijäuraa niin selviää. Joen keskellä saaressa ura on todella mutainen ja vähän ryteikköinenkin.

Raittijärvellä on yleensä aina joku paikalla. Kannattaa pysähtyä juttelemaan. Kylän jälkeen reitti jatkuu hetken mutaisena, ja haarautuu sitten Avzzasgielasin alarinteessä. Kannattaa pysyä lähempänä kurua eikä kääntyä liikaa itään. Avzzasgorsan kohdalla erkanee toinen ura länteen. Tämä gps-jälki jatkuu pohjoiseen, jossa vähitellen hahmottuu komea Poroharju. Maisema pohjoiseen on upea ja tundramainen.

Kolmisensataa metriä alavirtaan paikasta, missä ura saapuu Poroenon rantaan, on kiviriutta, josta on mahdollista kahlata Poroenon yli matalan veden aikaan. Keskellä kahlaamoa on valitettavasti kumiveneilijöiden ruoppaama hieman syvempi kohta. Poroenon itärannalla tuo mahdollinen reitti jatkuu märkiä maita pohjoiseen. Kohdassa, jossa Poroeno läpäisee harjun, pohjoisesta tulee suopohjainen oja. Se on mahdollista ylittää suun kohdalta poromiesten asettamia kiviä pitkin. Sitten pääseekin jatkamaan pitkin Poroharjua pohjoiseen.

Poroeno saattaa olla mahdollista ylittää myös isolla, käytöstä poistuneella mönkijäveneellä, joka yleensä sijaitsee harjun päässä, suvannossa. Vene on erittäin raskas liikutella yksin, eikä siinä ole sauvointa tai airoja.

Toisaalta paikka on käymisen arvoinen vaikkei matkaa jatkaisikaan. Leiripaikkoja on useita, harjun päältä näköala on uskomaton ja tunnelma ainutlaatuinen.