Neitvuori ja Hiidenkierros

     Neitvuori on Mikkelin ja Luonterin seudun, MTB- ja patikkahelmi. Neitvuori on 110m saimaan pinnan yläpuolelle kohoava kallioinen mäki, jonka ympäristö on myös poikkeuksellisen kohoilevaa. Lähistöltä löytyy myös Hiidenmaan ulkoilualueen reitit.
     Mikkelin kunta ylläpitää Neitvuoren ympäristössä lyhyempää Hiije silmukkaa (3,7km) ja pidempää Hiidenkierrosta (n.12km). Näistä Hiije silmukka on paljon leveämpi ja poljettavampi polku, koska kävijämäärä on helppouden takia reilusti isompi. Hiidenkierros taas on vähän vaativammalle vaeltajalle Hiijen kylkeen rakennettu pieni lisäreitti, joka on vähän vaikeakulkuisempi (pienemmän kävijämäärän takia).
     Hiije nousee suoraan parkkipaikalta Neitvuoren näköalapaikalle, ja tekee pienen lenkin Neitvuoren takaa näköalapaikkojen ohi Neitvuoren laavulle, josta polku laskee laavun huoltoreittiä pitkin takaisin parkkipaikalle. Omasta mielestäni maastopyörällä liikkeellä oltaessa mielestäni juuri päinvastainen suunta on kuitenkin moninkerroin parempi. Tämä siksi, että huoltoreitin kautta kiipeäminen on poljettavissa (vaikkakin on rankkaa) laavulle asti, ja sen jälkeenkin matkalla on vain yksi tai kaksi talutettavaa kohtaa kun polku muuttuu myös kovalle Reisi-Reijolle liian jyrkäksi ja juurakkoiseksi. Lisäksi tähän suuntaan pääsee laskemaan mahtavan sadan vertikaalisen metrin Neitvuoren nousupolun, joka on tietenkin puhdasta jyrkkää ja teknistä laskuhauskaa! Tätä polkua käyttää myös monet Neitvuorelle pyrkivät patikoijat, joiden joukossa on myös lapsiperheitä lemmikkeineen, joten otathan heidät huomioon laskiessa, ettei vaan tule sitä kuuluisaa mielipahaa. 
     Pidempi Hiidenkierros pitää sisällään myös Hiije silmukan. Hiidenkierros osuudelle haaraudutaan "MTB-suuntaan" (myötäpäivään) Hiijeä poljettaessa Neitvuoren laavun jälkeen polkuristeyksestä vasemmalle. Siirtymä Hiidenkierros rundille laskeutuu alas Neitvuorelta sen pohjoispuolelta, aina Harvalaisen lammelle ja eteenpäin Tahvontorpan juurelle uuteen risteymään, josta itse Hiidenkierroksen silmukka alkaa.
     Hiidenkierroksen silmukka on kyllä pääosin kovaan maastoajoon tottuneelle ihan poljettavissa, mutta talutettavaa myös valitettavasti löytyy. Syvä saimaan alueen luonto on paikoitellen todella kivikkoista ja lohkareista, ja pääosin patikoivien vaeltajien alla pienemmätkään kivenlohkareet tai polulle kaatuneet puut eivät tunnu siirtyvän tai muovautuvan pois polulta. Lisäksi itikat ja paarmat kiusaavat kesäisin aivan varmasti, mutta hyvällä sisulla ja asenteella niistäkin selviää nätisti kiroamalla. Ylläpitäjät ovat kuitenkin selvästi aktiivisia, ja uutta pitkospuuta on ilmestynyt hiljattain pahimpien kulkuesteiden helpoksi ohittamiseksi.
     Hiidenkierroksen silmukka alkaa kiipeämällä korkealle Kotkanpesänvuorelle Neitvuoren vieressä. Sieltä saa todella mahtavan ja pitkän laskun alas, vaikka metsähakkuut vähän pilaavatkin maisemaa. Saavuttaessa myllyjoen polkuristeykseen, alkaa silmukan "takasuora" Hiidenkodalle. Tämä osuus alkaa melko helpolla tasaisella osuudella, mutta muovaantuu nopeasti yhdeksi reitin vaikeimmista osuuksista Kaatronlammen kohdilla. Maastossa on niin paljon lohkaretta, kantoa ja kalliota, että taluttaminen on pakollista usean sadan metrin matkalla pätkitellen. Toivottavasti ylläpitäjät antavat tähän osuudelle jotain huomiota jossain vaiheessa... Mutta luonto ja maisemat ovat silti karunkauniita! Riihijärven kohdalla polku muuttuu taas poljettavaksi ja nautittavaksi, kunnes tulee lyhyt, mutta myös reitin ainut hiekkatiesiirtymä, Hiidenkodalle päin. Viimeiset 600+m Hiidenkodalle siirrytään hienosti poljettavaa polkua pitkin.
     Hiidenkota on taukoalue Sulaman rannalla. Sieltä löytyy kota, ja ulkonuotio tulen tekoa varten. Erinomainen paikka pidemmälle tauolle, sillä sitä tarvitaan tulevaa silmällä pitäen.
     Hiidenkodalta lähdetään siirtymään takaisin Neitvuorelle päin, ja matkalla tulee haluaville vastaan myös risteys siirtymään Hiidenmaan reittien suuntaan (Metsänväen reitti nimellä), mutta polku näytti minulle kyllä täysin pyöräkelvottomalta. Mutta valitettavasti myös omalla reitillämme, edessä on taas osin julmaa, täysin polkemiskyvytöntä maastoa. Vasta noustessamme Tahvontorpan päälle, avautuu metsä harvaan Saimaa-tyyliseen korkean maan mäntymetsään, jossa polku on taas tasaista ja poljettavaan neulaspolkua. Tahvontorpan päältä alkaa oikein mahtava lasku takaisin Hiidenkierroksen risteymään, josta alunperin Hiidenkierroksen silmukalle lähdimme. Kuljemme siis takaisin samaa siirtymäreittiä takaisin Hiije silmukan reitille. Tämä tarkoittaa siis nousemista taas Neitvuoren laavun korkeudelle, mutta syystä-että kivet, nousu ja juuret... taluttamalla. Hiije silmukalle päästessä, loppu on mahtavan leveää ja poljettavaa, mutta muodokasta polkua, uskomattomalla luonnolla ja maisemilla. Lopuksi pääsemme itse Neitvuoren näköalapaikalle nauttimaan harvinaisesta 110m lintuperspektiivistä Etelä-Savolaiselle Saimaalle.
     Viimeisenä, muttei vähäisimpänä, alkaa mahtava n.100m vertikaalisen metrin laskeutuminen takaisin parkkipaikalle. Lasku on jyrkkä ja tekninen, ja siksi p****leen hauska. Harvassa paikassa Etelä-Suomessa saa laskea mäkeä, jossa tangosta kiinni pitäminen, saa kädet uupumaan totaalisesti.
     Kokonaisuudessaan Hiidenkierros, on yksi eteläsuomen mahtavimpia polkuja! Pääosin hyvää ja poljettavaa polkua, uskomattomia maisemia, hyvää taukopaikka infraa ja näiden leveysasteiden korkeimpiin kuuluvia teknisiä laskuja. Yksinkertaisesti Etelä-Savon seudun pakollinen MTB-kokemus!